Kun perustin MUUTEn 9 vuotta sitten, yksi asia oli selvä: Jos kerran aion tuottaa maailmaan uusia tavaroita, teen sen jo olemassa olevista materiaaleista. Hukkamateriaalin hyödyntäminen on ollut siis MUUTEn lähtökohtana alusta alkaen.
Maailman luonnonvarat eivät riitä loputtomiin
Maailma on jo täynnä materiaa ja silti uutta tuotetaan jatkuvasti lisää – samaan aikaan kun vanhaa ja käyttökelpoista joutaa kaatopaikalle. Maailman ylikulutuspäivä oli vuonna 2022 18. heinäkuuta. Tämä tarkoittaa, että koko loppuvuoden meidän kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ihan älytöntä!
Me suomalaiset kulutamme oman osuutemme maailman luonnonvaroista vielä paljon maailman keskivertoa aiemmin. Vuonna 2022 Suomen ylikulutuspäivä oli jo 31.maaliskuuta. Jos kaikkialla maailmalla kulutettaisiin kuten täällä, tarvittaisiin 3,5 maapalloa.
Muotiteollisuus päärikollinen
Vaate- ja tekstiiliteollisuus on tässä(kin) yhteydessä yksi maailman suurimpia ongelman aiheuttajia. Muotiteollisuus tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Suurimmat vaikutukset ympäristölle ja ilmastolle syntyvät useimmiten jo tekstiilituotannon alkupäässä.
Valmiisiin kankaisiin on sitoutunut paljon resursseja ja (fossiilista) energiaa. Hävikin hyödyntäminen ja materiaalin elinkaaren pidentäminen ovat tehokkaita tapoja suojella luontoa ylikuormitukselta. Voit lukea aiemmasta kirjoituksesta, miksi tekstiiliylijäämä on arvotavaraa, jota ei ole varaa hukata.
Kirpputoreilta ja armeijan ylijäämistä
MUUTEn alkuvaiheissa metsästin kierrätyskankaita sieltä sun täältä: kirpputoreilta, kierrätyskeskuksista, kavereiden ullakoilta. Poistotekstiileistä löytyi yllättävän paljon käyttökelpoisia kankaita, jotka päätyivät MUUTEn malliston materiaaliksi.
Vähän myöhemmin sain käsiini Suomen armeijan ylijäämäkankaita. Totesin, että ne sopivat täydellisesti reppuihin ja laukkuihin, sillä ne ovat sateenpitäviä ja kestävät erittäin hyvin kulutusta.
Ylijäämä on päätynyt hyötykäyttöön
Käyttämäni Puolustusvoimien hukkakankaat on aikoinaan kudottu Suomessa. Tuotanto on kuitenkin jo vuosia sitten siirtynyt halvempiin maihin, joten uutta ylijäämää ei Suomeen enää kerry. Kun omat varastoni on käytetty loppuun, materiaalia ei ole enää saatavilla lisää.
Näin pääsi käymään tämän kevään aikana pitkään MUUTEn mallistoon kuuluneen sinisen kankaan kanssa. Ylijäämä on käytetty loppuun ja se on päätynyt kokonaan hyötykäyttöön. Näin tulee käymään lähitulevaisuudessa myös harmaan kankaan osalta.
Tahallaan tuotettu hävikki ei ole ekologinen vaihtoehto
Reilu vuosi sitten käytin paljon aikaa tutkien erilaisia ekologisia materiaalivaihtoehtoja. Ajatukseni oli siirtyä ylijäämäkankaista vähitellen kierrätyskankaisiin, jotka on valmistettu esimerkiksi käytetyistä muovipulloista. Näitä kankaita tulee markkinoille jatkuvasti lisää, mutta silti niitä on tarjolla vielä suhteellisen vähän. Laukkukankaisiin soveltuvia laadukkaita kierrätyskankaita oli tarjolla vain hyvin suurissa erissä enkä pienenä mikroyrityksenä voinut ostaa niin suuria määriä kerrallaan.
Palasin siis takaisin ylijäämäkankaiden metsästykseen ja törmäsin hyvin ikävään ilmiöön:
Maailmalla ylijäämätekstiilien eli surplus kankaiden ympärille on jo rakentunut niin iso bisnes, että kangastehtaat tuottavat tarkoituksella liikaa ja myyvät ylituotantoa eteenpäin muka ekologisena vaihtoehtona hyödyntää hävikkiä. Argh!!
Uusi yhteistyökumppani löytyi Lahdesta
Aloin etsimään materiaaleja yhä lähempää ja lopulta sopiva yhteistyökumppani löytyikin Lahdesta. Insofa Oy eli Askon sohvatehdas jatkaa Asko Avoniuksen vuonna 1918 perustaman puusepäntehtaan, myöhemmin Askon huonekalutehtaan toimintaa.
Nykyään yritys työllistää noin 80 ihmistä. On ollut todella mielenkiintoista vierailla suuressa tehdashallissa ja nähdä eri alan ihmisiä työn touhussa. Työtehtäviä on monia: on mm. tuotesuunnittelua ja -kehitystä, puusepän tehtäviä, kankaan leikkuuta, ompelua, verhoilua, liimausta, varastotöitä sekä tietenkin toimisto- ja asiakaspalvelutyötä.
Huonekaluteollisuus on säilynyt Suomessa
Kun aloin etsimään sopivaa suomalaista yhteistyökumppania, minulle tuli yllätyksenä että Suomessa valmistetaan itse asiassa vielä varsin paljon sohvia ja kalusteita. Huonekaluteollisuudella onkin Suomessa todella pitkät perinteet.
Kun vaateteollisuus on kadonnut Suomesta lähes kokonaan, huonekaluteollisuus on pärjännyt täällä paljon paremmin. Vaikka halpatuotanto on löytänyt vuosikymmenten aikana tiensä myös Suomen huonekalumarkkinoille, laadukkaille, kotimaisille tuotteille riittää edelleen kysyntää.
Vaatteidenkäyttöaika on pääasiassa huonekaluja huomattavasti lyhyempi, joten niiden hankinnoissa mennään valitettavan usein hinta edellä. Uusi sohva hankitaan vuosiksi tai vuosikymmeniksi, joten asiakkaat ovat valmiita panostamaan laatuun.
Sohvan hukkapalasta käsilaukuksi
MUUTEn käyttämät Insofan kankaat ovat mallistosta poistuneiden kankaiden sekä asiakkaiden yksittäisten tilauskankaiden loppueriä. Tähän meneessä niistä on syntynyt samettiONERVA sekä musta mallisto.
Insofan tehtaalla kertyvä ylijäämä päätyy paitsi MUUTEn käyttöön myös esimerkiksi päiväkodeille ja kouluille askartelumateriaaliksi. Sohvakalusteiden valmistuksessa kierrätetään muutenkin tehokkaasti kaikki mahdollinen. Kangasta kuluu päivässä noin kilometrin verran, mutta silti sekajätettä tehtaassa syntyy vuodessa saman verran kuin nelihenkisellä perheellä.
Insofan ja MUUTEn yhteistyö on molemmille osapuolille todella iloinen asia, ei pelkästään kierrätyksen ja ekologisuuden näkökulmasta, vaan myös jatkuvuuden ja kotimaisen käsityön kannalta.
”On upeaa nähdä, miten samasta tuotteesta voidaan valmistaa niinkin erilaisia asioita. Meillä kyseisestä kankaasta muodostuisi nojatuoli, sohva tai patja ja sinun käsissäsi siitä muodostuu jotain huomattavasti pienempää, tarkkuutta ja taitoa vaativaa, joka kulkee ihmisen mukana koko ajan, myös kodin ulkopuolella”, kuvailee Insofan toimistoassistentti Anna-Maria Nisula.
